Lämpökamera kytikselle?

20.1.2021

Hyötyä vai turhaa elektroniikkaa?

Tällä hetkellä puhutaan paljon pimeänäkölaitteista ja siitä onko niiden käyttö eettistä tai miten eettistä se on, vai puhutaanko kenties ”huijaamisesta”? Onko laitteesta metsästyksen kannalta hyötyä vai onko repussa pelkästään turhaa elektroniikkaa? Kannattaako kytikselle tai metsästykseen hankkia lämpökamera?
Jutun lopussa kerron oman mielipiteeni näihin kysymyksiin.

Ensi kokemukseni

Vuosi oli 2014 kun olin Virossa kyttäämässä villisikaa, olin tuolloin lainannut kaveriltani Flir -merkkisen lämpökameran helpottamaan riistan tunnistusta. Riistan tunnistuksella tarkoitan, että kun kuulen liikettä metsästä voin tarkistaa onko siellä villisika vai kauris tai hirvi ja onko se yksin vai lauman kanssa. Karjut liikkuvat usein yksin ja sellaisen perässähän sitä oltiin. Olin kolmatta iltaa kytiksellä ja istunut jo useamman tunnin kun kuulin metsästä oksan katkeavan. Tiesin, että jotain on tulossa. Katselmus lämpökameraan osoitti, että metsästä on tulossa aukealle päin yksinäinen sika. Kivääri valmiiksi ja kun villisika tuli näytille oli homma selvä. Laukauksen jälkeen vielä pikaisesti katse kameraan, jotta näkisin mihin sen pakolaukka suuntautuu. Katsoin ’semirakeista’ kuvaa juoksevasta riistasta ja noin 50m pakolaukan jälkeen lämpökuvasta erotin kuinka sika kaatui. Olipas mahtava fiilis soittaa isännälle, että voi tulla hakemaan ja sika on takuulla nurin lähistöllä. Ilman tuota kameraa, sulan maan aikana, olisi ollut todennäköisesti melkoinen homma etsiä eläin pimeästä metsästä, kun suuliekin takia olisin tuskin edes nähnyt mihin suuntaa se lähti. Kaiken lisäksi haavoittuneen villisian etsiminen pimeästä metsästä ei pelkästään ole pelottavaa vaan ihan oikeasti vaarallista puuhaa.

Testaamista

Ensimmäisestä lämpökamerakokemuksestani oli nyt siis kulunut yli kuusi vuotta, kun päätin mennä peurajahtiin testailemaan erilaisia lämpökameroita. Käytössä oli useampi eri laite, ja tarkoitus oli tehdä laitteiden välistä vertailua. Heti alkuun huomasin, että sääolot vaikuttavat niin rankasti kameran tuottamaan kuvaan ja kahta samanlaista iltaa ei ollut sään kannalta tiedossa, joten suoranainen laitteiden tarkempi vertailu metsästystilanteessa jää nyt tekemättä. Sen sijaan haluan kertoa teille mitä kaikkea kameroista opin noiden testien aikana, ja mitä on hyvä tietää jos aikoo itselleen sellaisen hankkia ja miksi sellainen on hyvä olla saatavilla.

Mukana tuolla testireissulla oli siis kolmelta eri valmistajalta neljä kameraa:

Pulsar Axion XQ38 LRF (hinta noin 2300€)
HikMicro Lynx LH15 (hinta noin 1300€)
HikMicro Lynx LH25 (hinta noin 2000€)
Zeiss DTI 3/35 (hinta noin 3000€)

Kaikissa testikameroissa on 384×288 pikselin lämpökuvakenno


Ensipuraisu

Ennen varsinaista testiviikonloppua kävin metsästysalueellani ajelemassa autolla tuttavani Harrin kanssa. Käytössä oli tuolloin molemmat HikMicrot ja Zeiss, sillä Pulsarin saisin testiin vasta viikonloppuna, kun varsinainen testi tehtäisiin.
Halusin ensipuraisun nykyaikaisiin lämpökameroihin, sillä edellinen kokemukseni oli muutaman vuoden takainen, sekin Viron reissulla ollut käyttö.
Ajelimme autolla ja tutkailimme peuroja (muutama hirvikin nähtiin) auton ikkunoista. Tähän tarkoitukseen kaikki  kolme kameraa soveltuivat erittäin hyvin, sillä kaikilla erotti eläimet jokaiselta pelloilta joilta kävimme katsomassa. Isommilla linsseillä olevat kamerat näyttivät luonnollisesti tarkempaa kuvaa kun pienemmällä linssillä oleva, sillä optinen suurennos oli niissä isompi. Zeissin ja HikMicron välillä oli eroa, zeissin 35mm linssillä varustettu kamera piirsi eläimen muodot ja piirteet hieman tarkemmin, kun taas HikMicron 25mm linssillä varustetussa kamerassa oli jokseenkin parempi kontrasti ja siten terävämpi kuva yleismaallisesti, siis tausta ja rakennukset olivat selkeämpiä. Kaikissa kameroissa oli mahtavan paljon säätöjä niin kirkkauden, kontrastin kuin väripaletinkin osalta, joten tarkempia eroja kameroiden suorituskyvyistä on tässä vaiheessa turha antaa sillä olihan kyseessä vain ensipuraisu. Kaikki kolme kameraa toimi joka tapauksessa erittäin hyvin eläinten bongailussa autosta, mutta miten olisi tositilanteessa?

Kytikselle, ensimmäinen ilta

Viikonlopppuna pääsin viimein kohteeseen jossa tapasin kaverini Matin. Hän oli hankkinut tuon Pulsar Axionin testiä varten käyttöömme viikonlopuksi, kiitos siitä.
Nopeat morjestukset paikalla olleille metsästyskavereille, pikaiset kuulumisien vaihdot ja ei muuta kun kytikselle.

Lunta oli tullut edellisestä yöstä lähtien, oikeastaan ensilumet satoi tuolloin. Lämpötila oli ollut jo noin viikon verran +/- 0 ja kaiken päälle oli satanut tuore lumi. Pääsin koppiin noin klo 15.00, laitoin kaasulämmittimen käyntiin ja otin mukavan asennon. Vielä kun oli valoisaa katselin lämpökameroilla taustaa, ja suurempaa eroja ei kameroissa ollut. Minulla oli siis mukana tuona ekana iltana Pulsar Axion ja HikMicro Lynx LH15. Vajaa tunti oli kulunut, kun ensimmäinen peuran vasa tuli näkösälle noin 70m päässä olevan metsän reunaan, oli vielä niin valoisaa, että näin tuon paljain silmin. Otin kuitenkin kamerat eteeni, ja katselin niillä tuota vasaa, molemmilla erotti oikein hyvin, että kyseessä on peura. Eläimen koko oli aluksi vaikea hahmottaa, sillä noissa molemmissa kameroissa oli lähtöön suurennosta, Pulsarissa 3.5x ja HikMicrossa 1.5x. Pulsarissa siis kohde näkyi hieman isompana kuin HikMicrossa joka hieman sekoitti pakkaa.

Kuvassa Pulsar Axion XQ38 LRF ja HikMicro Lynx LH15

Pian tuli pimeä ja tajusin kelin olevan karmea lämpökameroille. Yhtään eläintä, eli lämpölähdettä ei näkynyt missään ja kuvittelin jo hetken, että kädessäni oleva kamera on rikki, kun näytöltä näkyi vain rakeista, kohinan täyteistä harmaata massaa… Laitoin käteni laitteen eteen ja huomasin, että toimii se, edelleen.
Ilta meni kyttäillessä, peuroja kulki, lehmää ja vasaa. Laitteilla näki mukavasti jo kauas metsän sisään kun elukoita oli tuloillaan. Viimeisenä paikalle asteli nätti nuori pukki, joka oli hyvää säästää. Ihailin hetken pukkia molemmilla kameroilla, se seisoi noin 30m päässä edessäni. Molemmilla kameroilla näkyi selvästi, että eläimellä on sarvet.
Kello läheni jo kahdeksaa, ja saunakin oli lämpenemässä kun sain viestin, että porukasta yksi oli juuri ampunut elämänsä ensimmäisen pukin. Ajattelin, että lienee parempi siirtyä kämpille onnittelemaan jahtiveljeä onnistuneesta jahdista.

Ilta oli kaiken kaikkiaan onnistunut vaikken nyt itse mitään saanutkaan saaliiksi. Kameratkin toimivat moitteetta, tosin olin pettynyt niiden tuottamaan yleiskuvaan, vaikka eläimet erottikin selvästi, jotenkin silti oletin tuon hintaisilla laitteilla yön muuttuvan päiväksi, kun virran kytkee päälle.

Kun pääsimme takaisin jahtikämpälle onnittelin kaveria ensimmäistä pukista. Kämpän ulkopuolella testailtiin vielä kameroita ja kummallisesti yleiskuva olikin nyt parempi kuin kytiksellä ollessani. Ihmeteltiin tätä porukassa ja päissämme saimmekin siihen ratkaisun, tai ainakin omasta mielestämme keksimme sen. Olin siis kytiksellä tuossa lämpimässä kopissa ja katselin sieltä ulos kylmään. Kameran edessä oli ensin noin metrin verran lämmintä ilmamassaa ja vasta sitten kylmempi ulkoilma. Tämän täytyi vaikuttaa kuvaan, koska ulkona seistessä kuva oli kirkkaampi. Toki myös lumisade oli hellittänyt hieman. Joka tapauksessa täytyy sanoa, että tuollainen tasalämpöinen keli, missä kaikki pinnat on käytännössä saman lämpöisiä eivät tuota parasta kuvaa taustan osalta, mutta eläintä katsoessa en itse huomaa suurta eroa. Pääsin nimittäin testaamaan lämpökameroita myöhemmin optimaalisissa olosuhteissa, ja ero oli kuin yöllä ja päivällä, kerron siitä lisää kohta.

Toinen kytisilta

Tänään oli keli sitten heittänyt vieläkin kurjemmaksi, koko päivän oli satanut vettä ja lähes kaikki lumi oli kaikonnut. Pimeä ilta tiedossa siis, eli juuri sellainen kuin suurin osa kytiskerroistani keli on, mustaa ja pimeää.
Tähän kytisiltaan otin mukaani Zeiss DTI 3/35 ja HikMicro TH25 sekä taas HikMicro TH15 (tämä TH15malli oli erittäin mieleinen kun ensipuraisussa kävin autosta katselemassa peuroja, joten halusin verrata sitä sekä Zeissin, että Pulsarin kanssa).

Pääsin koppiin, sytytin tuikkulämmittimen ja laitoin varusteet valmiiksi. Heti alkuun näin peuroja oikealla puolellani olevalla pellolla, noin 900m päässä kopista. Zeissilla ja HikMicro Lynx 25lla eläimet näkyivät hyvin, mutta tässä vaiheessa alkoi tuolla 15mm kameralla olla haasteita, eikä ulkona oleva tihkusade varmasti auttanu asiaa. Jos en olisi tiennyt eläinten olevan siellä, olisi ne mahdollisesti jäänyt sillä huomaamatta. Hetken kuluttua edessäni olevassa metsässä näkyi myös liikennettä, noin 400m päässä hieman metsänrajan sisällä. Nämä eläimet näkyivät kaikilla laitteilla, mutta Zeiss ja 25mm HikMicro näytti selkeämpää kuvaa jälleen. Peuroja tuli ja meni kauempana, mutta ei yhtään ruokinnalle, jolloin olisin päässyt tekemään selkeää vertailua lähempää. Noin tunnin kytiksen jälkeen scannasin aluetta HikMicro LH15mm -kameralla ja näin valkoisena loistavan hahmon noin 100m päässä suoraan edessäni. Olin mennyt kyttäämään tiettyä pukkia, jolla oli hyvin erikoiset sarvet ja olisi sopiva yksilö metsästettäväksi. Yli puoli tuntia tuo peura teki tuloaan, kunnes se tuli esiin noin 65m päähän. Millään kameroista ei erottanut sarvia, vaikka oli vielä hieman valoa jäljellä. Otin 56mm etulinsseillä olevat katselukiikarini silmille ja katsoin niillä peuraa. Kyllä, se oli juuri se erikoissarvinen pukki jota olin tullutkin kyttäämään. Tässä vaiheessa jäi kaikki kameroiden testailu ja keskityin vain tuohon pukkiin, sillä se seisoi suoraan kohti minua. Otin varovasti kiväärin ja katoin tähtäimen läpi pukkia ja odotin sen tekevän jonkun ratkaisun. Joko se tulee kohti minua ruokinnalle päin tai poistuu, miten vain, olin valmis! Noin viisi minuuttia katsoimme toisiamme, tai oikeastaan minä sitä ja se minun suuntaani, kunnes se teki liikkeensä ja lähti kääntymään pois, takaisin tulosuuntaan. Silloin tein ratkaisuni ja TSUP, luoti lähti matkaan. Peura merkkasi ja säntäsi pakolaukkaaan. Soitin Matille ja kerroin tilanteen, hän pyysi odottamaan kopissa, ja tulevansa pian avuksi hakemaan peuraa. Matti saapui kohta paikalle ja kävelimme ampumakohtaan. Hän antoi minun tietysti piruuttaan etsiä verijälkeä muutaman minuutin kunnes päästi minut piinasta ja sanoi ”katsoin lämpökameralla heti kun tultiin tähän, että tuolla se on 40m päässä kaatuneena. Eipä löytynyt verta, mutta haetaan pois”.

Vaikka tekstin tarkoitus oli puhua lämpökameroista laitan silti kuvan tuosta yllä mainitsemastani peurasta, koska onhan se selvä että teitä kiinnostaa se. Eikö?

Tässä tuo erikoissarvinen pukki

Pimeää ja märkää

Tuo toinen ilta, se oli opettavainen. Ei niinkään kameroiden eroista, vaan nimeomaan lämpökameran hyödyistä. Ensimmäisenä voidaan todeta, että se pukki ei välttämättä olisi jäänyt eräksi jos en olisi sitä kameralla huomannut jo siellä 100m päässä. Se teki tuloaan ruokinnalle yli puoli tuntia, ja tässä ajassa olisin melko todennäköisesti liikkunut kopissa tai tehnyt jotain muuta ajaakseni sen pois. Vaikka nyt näinkin sen ajoissa ja koitin olla mahdollisimman hiljaa, ei se silti ollut tulossa eteeni, ehkä haistoi, kuuli tai vaistosi jotain? Joka tapauksessa itse uskon, etten olisi koskaan edes nähnyt koko pukin käyntiä siinä 65m päässä, niin paikallaan se siinä tuijotti minua, siis siinä ainoassa kohdassa jossa se ei ollut puiden suojassa.
Toinen arvokas apu lämpökamerassa oli tuo ampumisen jälkeinen työ. Jos Matti ei olisi hassutellut ja kiusannut minua, olisimme hakeneet kaatuneen eläimen välittömästi pois, eikä olisi edes tarvinnut hakea verijälkeä. Monen monta kertaa olen ollut mustalla maalla, pimeässä ja märässä kytiksellä ja saanut eräksi peuran. Usein ne on mennyt pitkän matkaa kunnes olen löytänyt verijäljen, joskus sitä ei ole löytynyt ollenkaan. Usein eläin on löytynyt sitten ahkeran haravoinnin ansiosta, joskus on jouduttu hakemaan koiramiestä paikalle. Etsimisessä lämpökamera on mielestäni korvaamaton laite varsinkin märässä maassa jossa verijälki on erittäin hankala havaita.

Tässä vaiheessa ISO kiitos testilaitteista
Ruoto Hunting
Metsoase

Testi hyvissä olosuhteissa

Tästä yllä mainitusta testistä noin kuukauden päästä kävin vielä testaamassa HikMicron uutuuden HikMicro Thunder TH35C ”clip on” sekä vielä kerran tuon HikMicro Lynx TH15 kameran.
Halusin tosiaan vielä opitimiolosuhteissa käydä katsomassa millainen tuo kuva voisikaan olla sen jälkeen kun olin ensin testannut niitä +-0 lämpöisessä lumi- tai vesisadekelissä, jolloin olin pettynyt kameroiden kuvanlaatuun. Nyt pettymys oli todella kaukana! Molemmat laitteet yllätti ja vakuutti minut vahvasti.
Alla on videot molemmista kerroista. Videot on kuvattu laitteella puhelimen muistiin ja siirretty siitä suoraan koneelle. Myös kameran omaan muistiin tallentaminen onnistuu, niin videon kuin still -kuvienkin osalta.
Molemmissa alla olevista videoista oli erittäin hyvät talviset olosuhteet, kirkas keli ja pakkasasteita.

HikMicro Thunder TH35C

Yllä olevan videon peurapukki on noin 30-50 metrin päässä minusta. Video kuvattu 9.1.2021 noin klo 20.00. Lämpötila ulkona noin -15c. Ei tuota tarvitse edes alkaa kehumaan, video puhuu puolestaan.

HikMicro Lynx TH15

Alla reilu viikko myöhemmin kuvattu HikMicro Lynx TH15 kameralla. Peurapukki noin 90-110m päässä. Video kuvattu klo 22.30. Lämpötila ulkona noin -8c.



Yhteenveto

Lyhyenä yhteenvetona vastaan alussa esitettyihin mietteisiin, ”onko laite eettinen vai turhaa elektroniikkaa?”
Laillinen laite, joka helpottaa riistan etsimistä ennen ja varsinkin jälkeen laukauksen, on taatusti hyvä asia. Mitä nopeammin kaadettu eläin löydetään maastosta, sitä nopeammin se saadaan jälkikäsiteltyä ja hoidettua metsästäjän pakastimeen, jolloin taataan riistalihan laadun pysyminen mahdollisimman hyvänä. Jos metsästystilanteessa on käynyt niin, että eläin onkin haavoitettu, on sanomattakin selvää, että se tulee päästää kärsimyksistään mahdollisimman nopeasti. Tällöin lämpökamera on todellakin suuri apu.


Laita kommenttia alle jos on kysyttävää aiheesta tai rohkenet olla eri mieltä kanssani 🙂

-Yrssi / Nordicshot-


Jaa kirjoitus muillekin

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on telegram
Share on email

Vastaa

Uutta kaupassa

Vastaa

Lisää
Luettavaa

Lämpökamera kytikselle?

Hyötyä vai turhaa elektroniikkaa? Tällä hetkellä puhutaan paljon pimeänäkölaitteista ja siitä onko niiden käyttö eettistä tai miten eettistä se on, vai puhutaanko kenties ”huijaamisesta”? Onko laitteesta metsästyksen kannalta hyötyä vai onko repussa pelkästään turhaa elektroniikkaa? Kannattaako kytikselle tai metsästykseen hankkia lämpökamera?Jutun lopussa kerron oman mielipiteeni näihin kysymyksiin. Ensi kokemukseni Vuosi

Lue kirjoitus »

Kermainen pasta peuran sydämestä

Erilainen riistaruoka Tällä kertaa tuli kokeiltua vähän erilaista ruokaa, tein riistan sydäntä.Yleensä keitän peurojen ja hirvien sydämet ja siivutan leikkeileiksi, toimii erittäin hyvin leivän päällä ja sellaisenaan nautittuna. Nyt kuitenkin päätin tehdä kermaista pastaa peuran sydämestä. Mistä idea? Aikaisemmin tänä syksynä kävin Punkalaitumella metsästämässä, ja sainkin siitä oikein mahtavan videon

Lue kirjoitus »

Metsästyskoiran hankinta

Mikä rotu? Olin jo pitkään, siis vuosia, harkinnut oman metsästyskoiran hankkimista. Mutta millainen koira se olisi, oli se suurin kysymys. Piti miettiä millaista jahtia tykkäisin eniten koiran kanssa tehdä. Mikä sopisi minulle luonteeltaan? Mikä olisi sopivin meidän talouteen? Millaiset mahdollisuudet olisi harjoittaa metsästystä sen kanssa? Tässä vain muutama kysymys joita

Lue kirjoitus »